Lakkaa unettamasta lukijoita englannillasi.
Käyttääkö organisaatiosi jo(i)takin seuraavaksi esittelemistäni kymmenestä sanasta tai ilmaisusta? Onnittelut: tekstienne unettava vaikutus on melatoniinia tehokkaampi, ja englantinne kuulostaa samalta kuin kaikkien muidenkin suomalaisyritysten. Ette todennäköisesti erotu joukosta millään tavalla. Kaikkien organisaatiosi materiaalienhan tarkoituksena on saada ihmiset huomaamaan yrityksesi ja ostamaan siltä tuotteita tai palveluita. Jos näin ei ole, englanninkielisen viestinnän voi yhtä hyvin lopettaa kokonaan. Lue alta, mikä tekee englanninkielisestä viestinnästänne niin tylsää – ja miten siitä saa kiinnostavampaa.
1. towards (kohti)
Esimerkiksi Metsä Group sanoo
”towards a regenerative circular economy”
”towards new forest thinking”
Miksi ilmaisutapa on tylsä? Koska tämä otsikko on nähty miljoona kertaa.
Miten sitä voisi parantaa? Sanomalla kirjaimellisesti mitä tahansa muuta. Valitse pysäyttävä tai vähintään kiinnostava näkökulma ja laadi otsikko sen pohjalta. Umpitylsän ”regenerative circular economyn” sijasta otsikko voisi olla vaikka:
”Do more good instead of just doing less bad”
(Tee enemmän hyvää, älä pelkästään vähemmän pahaa.) Tai jos kantti ei riitä tähän, jätä sana towards pois: ”a regenerative circular economy”.
2. strive (pyrkiä)
Esimerkiksi Finnish Minerals Group kirjoittaa, että:
”we manage the State’s mining industry shareholdings and strive to develop the Finnish value chain of lithium-ion batteries”
(Huolehdimme valtion kaivosomistuksista ja tähtäämme kotimaisen litiumioniakkujen arvoketjun kehittämiseen.)
Miksi tämä kuulostaa tylsältä? Koska tähtääminen ja pyrkiminen käännetään lähes aina englanniksi strive-verbillä. Joka toinen suomalaisyritys kirjoittaa jo näin. Lisäksi englannin kielessä ei käytetä strive-verbiä yhtä paljon kuin suomessa pyrkiä-verbiä. Strive kuulostaa siltä, että jotakin yritetään, mutta siinä epäonnistutaan (ja suomentajani kertoo, että aivan samalta kuulostaa myös suomen pyrkiä). Tai siltä, että oikeasti ei yritetä ollenkaan. Joten kerro sen sijaan, mitä oikeasti teet:
”we make the Finnish value chain of lithium-ion batteries the strongest in the world”
(Teemme litiumioniakkujen suomalaisesta arvoketjusta maailman vahvimman.)
3. renew (uudistaa)
Klassikkoesimerkkini englanninkielisen renew-verbin väärästä käytöstä on Finnair. Tämän artikkelin kirjoitushetkellä Finnairin sivustossa lukee edelleen ”completely renewed Business Class on long-haul flights”. Lue aiemmin julkaistu Finnair-blogikirjoitukseni, jossa selitän, miksi tämä on väärin. Pohjimmiltaan kyseessä on virheellinen käännös suomen uudistaa-verbistä.
Miksi tämän verbin käyttö on paitsi virheellistä myös tylsää? Koska joka toinen suomalaisyritys käyttää sitä jo. Sitä käytetään usein myös kiertoilmauksena työpaikkojen vähentämiselle, kuten lääkeyhtiö Orion kirjoitti vuonna 2018:
”Orion to renew operating model of its laboratories”
(Orion uudistaa laboratorioidensa toimintamallia.)
Jos Orion olisi halunnut ilahduttaa osakkeenomistajiaan ja herättää huomiota, vaihtoehto olisi ollut:
”Orion to slash overheads to put more money in shareholders’ pockets”
(Orion karsii kustannuksia kerryttääkseen enemmän rahaa osakkeenomistajilleen.)
4. in brief (lyhyesti)
Suomalaisyrityksillä on tapana otsikoida liiketoiminnastaan kertova englanninkielinen sivu valtavan tylsästi. Sivun nimi on englanniksi lähes aina ”in brief” tai ”briefly in English”. Yksi esimerkki on mediayhtiö Alma Media:
”Alma Media in brief”
Miksi tämä kuulostaa tylsältä? Ensinnäkin siksi, että kaikki muutkin suomalaisyritykset sanovat näin, ja toiseksi siksi, että se ei saa ketään klikkaamaan sivua auki. Se ei myöskään ole oikeaa englantia: parempi englanninkielinen otsikko olisi ”English summary”.
Mikä tahansa olisi parempi kuin ”in brief” tai ”briefly in English”. Mieti yksi sana, joka tiivistää yrityksesi toiminnan englanniksi, ja käytä sitä. Tai kokeile jotain hätkähdyttävää tai hauskaa. Alma Media olisi voinut antaa englanninkieliselle sivulle otsikon:
”Do not open this page”
(Älä avaa tätä sivua.) Sivun alussa olisi voinut lukea vaikka ”There — made you look” (Sainpas sinut katsomaan), ja sen jälkeen olisi tullut kuiva ja asiallinen yritysesittely.
5. versatile (monipuolinen)
Yäk. Tämä on kenties pahin oire Finglishin pakkopaidasta. Suomalaisyritykset ovat suorastaan koukussa siihen, että ne pääsevät sanomaan tarjoavansa monipuolisia palveluja. Esimerkiksi logistiikkayritys CHS sanoo palvelujensa olevan:
”versatile 3PL services”
Miksi tämä kuulostaa tylsältä? Koska kukaan ei halua kuulla sitä. Kukaan ei ole koskaan herännyt uuteen aamuun ja todennut: ”Tänään saan ostaa monipuolisia ammattilaispalveluita!” Kukaan ei osta monipuolisia palveluja. Sen sijaan kaikki etsivät palveluja, jotka ratkaisevat heidän ongelmansa.
Sano siis, mitä todella tarkoitat, esimerkiksi:
”3PL services that solve your headaches”
(3PL-palvelut, jotka ratkaisevat päänvaivasi.)
6. through (kautta)
Esimerkiksi Elisa sanoo:
”a sustainable future through digitalisation”
(Digitalisaatiolla kestävä tulevaisuus.)
Miksi tämä kuulostaa tylsältä? Koska se kuulostaa siltä kuin sen olisi laatinut jokin lautakunta, kuten luultavasti onkin. Siksi se on takuuvarma unilääke.
Miten sitä voisi parantaa? Sanomalla, mitä oikeasti tarkoitetaan:
”We make sure we can still live on our planet in 100 years’ time”
(Varmistamme, että voimme elää planeetallamme vielä 100 vuoden kuluttua.)
7. utilize (hyödyntää)
Esimerkiksi kiertotalouden asiantuntijayritys Apila Group sanoo:
”creating business ecosystems to utilise waste”
(Yritysekosysteemin avulla hävikki hyötykäyttöön.)
Miksi tämä kuulostaa tylsältä? Ensinnäkin, englannissa on täysin hyvä verbi use, joka tarkoittaa täsmälleen samaa kuin utilise. Toiseksi, olet luultavasti nähnyt miljoonien muiden yritysten käyttävän tätä sanaa. Surullista edellä mainitussa esimerkissä on se, että taustalla on aidosti kiinnostava ajatus: jätettä muutetaan joksikin arvokkaaksi.
Mielikuvitusta käyttämällä otsikko olisi voinut olla mielenkiintoinen. Esimerkiksi:
”From side stream to revenue stream: how we helped Vitrulan Composites make their waste generate an income”
(Sivuvirrasta tulovirraksi: miten Vitrulan Composites sai avullamme jätteestä tuloja.)
8. also, as well as (myös, lisäksi, sekä)
Joskus tekstissä täytyy tietenkin voida sanoa, että yksi asia tulee toisen asian lisäksi. Suomalaiset ovat kuitenkin nuijineet kaikki merkityksen jäänteet pois sanoista myös ja lisäksi viljelemällä niitä liikaa. Esimerkiksi energiayhtiö Caruna kirjoitti vuonna 2021 vuosikertomuksensa sisältävän yritysvastuu- ja hallinnointiosiot sekä erillisinä PDF-tiedostoina myös numerotiedon kokoavan ESG-tunnuslukuosion ja vuoden 2021 tilinpäätöksen:
The Annual Report contains sections on Corporate Responsibility and Governance and, as separate pdf files, also the ESG indicator section that summarises number data, as well as the financial statements for 2021.
Miksi tämä kuulostaa tylsältä? Koska se tekee tekstistä vaikeasti ymmärrettävän. Kyseessä on pitkä luettelo erillisiä asioita. Caruna yrittää kertoa sijoittajille, mitä vuosikertomus sisältää. Se olisi parempi kertoa helppotajuisesti.
Yksi keino on jakaa sisältö kahteen virkkeeseen ja käyttää numerointia helpottamaan hahmottamista:
The Annual Report contains sections on Corporate Responsibility and Governance. In separate PDF files, you will find (1) the ESG indicator section that summarises number data and (2) the financial statements for 2021.
Eikö olekin paljon selkeämpää?
9. operations (toiminnot)
Yäk. Tämä on yksi suurimmista inhokeistani sekä suomeksi että englanniksi. Operations on käännös suomen toiminnosta, jonka käyttö on suomeksikin turhaa toistoa. Usein sana on tarpeeton. Tämän sanahirviön käyttöä ei oikeuta mikään. Esimerkiksi Aalto-yliopisto sanoo:
”management of operations and the schools”
(Toimintojen ja korkeakoulujen johtaminen.) Otsikkoa seuraava kapulakieli ei valaise aihetta sen enempää: ”Information of management of joint operation of research, education, impact, cross-cutting approaches and enablers as well as schools management practices” (Tietoa tutkimuksen, opetuksen, vaikuttavuuden, läpileikkaavien lähestymistapojen, mahdollistajien sekä korkeakoulujen johtamiskäytännöistä).
Miksi tämä kuulostaa tylsältä? Koska se on hämmentävästi kirjoitettu. Yliopiston hallintoa käsittelevän sivun ei tarvitse olla huippukiinnostavaa luettavaa, mutta selkeä sen pitäisi olla.
Aalto voisi vain sanoa:
”What we do. What the schools do.”
Teksti olisi heti paljon helppotajuisempaa.
10. advance (edistää)
Suomalaisyritykset ovat aina edistämässä jotakin. Esimerkiksi vuonna 2018 öljynjalostusjätti Neste kirjoitti:
”Advancing business respect for human rights at the Neste Singapore Expansion Project”
(Ihmisoikeuskäytäntöjen edistäminen Nesteen Singaporen laajennusprojektissa.)
Miksi tämä kuulostaa tylsältä? Koska edistämisen taustalla on tylsä ajatus: jokin hyvä muuttuu vähitellen paremmaksi. Ketä kiinnostaa? Ei ketään.
Jos Neste olisi todella halunnut herättää tiedotteella huomiota, se olisi kirjoittanut:
”Not being dickheads: How Neste respects human rights at its Singapore Expansion Project”
(Emme ole mulkkuja: miten Neste kunnioittaa ihmisoikeuksia Singaporen laajennushankkeessa). Miljardiluokan suomalaisyritys ei tietenkään ilmaisisi itseään näin, etenkään konservatiivisessa Singaporessa. Turvallisempi vaihtoehto voisi olla:
”Human rights first: How Neste makes no compromises at its Singapore Extension Project”
(Ihmisoikeudet kunniaan: Neste ei tee kompromisseja Singaporen laajennushankkeessa).
Haluatko, että työpaikkasi englanti huomataan? Totta kai haluat. Muuten kaikki kirjoittamiseen käytetty aika on ajan ja energian tuhlausta. Panosta siis englantiin. Tässä yksi vinkkini, joka auttaa suomalaisia organisaatioita kirjoittamaan kiinnostavampaa englantia:
Älä koskaan käytä sanoja tai ilmaisuja, joita muistat muiden suomalaisyritysten käyttäneen.
Jos kaikki kilpailijasi käyttävät sanoja operations, quality tai well-being, lopeta niiden käyttö. Kun seuraavan kerran kirjoitat englanninkielistä tekstiä organisaatiollesi, testaa muutamaa lausetta Googlella. Jos muiden organisaatioiden sivustoilla näkyy samankaltaisia virkkeitä, tiedät olevasi pahassa pulassa.
Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Napsauta tästä ja tilaa uudet julkaisut suoraan sähköpostiisi.
Suomeksi ihmettelen verkkosivujen valikkoa ”Yhteys”. Onko se käännös englannin Contact-sanasta? Oikeampi sana minusta olisi Yhteystiedot tai Ota yhteyttä (no, ehkä ei haluta, että otetaan). Sivuilla on yhteystietoja, osoite, ehkä jokin lomake.