Itsevarma suomalainen ei tarkasta kirjoittamaansa englantia, sillä hän on aina oikeassa.
VAROITUS!
TEKSTI KIRJOITETTU KÖKKÖSUOMELLA EIKÄ SITÄ OLE TARKASTANUT SUOMEN KIELEN AMMATTILAINEN.
LUKEMINEN JATKUU LUKIJAN OMALLA VASTUULLA!
Suomalaiset osaavat erinomaisesti englantia ja edustavat suorastaan maailman eliittiä. Näin saa kuulla koko ajan. Onko se totta?
Tietyt suomalaiset toistavat jatkuvasti maailmalle, että suomalaisten englannin taso on aivan huippua. Keskinkertaisen englannin tehdas Aalto-yliopisto mainostaa itseään työpaikkana vakuuttamalla, että suomalaiset osaavat englantia sujuvasti. Julkisuudessa nousee säännöllisesti esiin englannin kielen koulutusyrityksen EF:n raportti, jonka mukaan suomalaiset ovat maailman parhaimpia englannin osaajia.
On äänekäs ryhmä, joka yrittää vakuuttaa meitä muita, että suomalaisten englannin osaaminen on maailman parasta. Ehkä ne ovat samoja ihmisiä, jotka haluavat väkisin tehdä Helsingin kaupungista näennäisenglanninkielisen. Heille se saattaa olla identiteettikysymys: kuolen, ellei englantini ole täydellinen!
Jotkut suomalaiset tosiaan osaavat englantia erinomaisesti. Tunnen monta sellaista. Juuri he ovat hyvin tarkkoja sanoistaan. He tarkistuttavat tekstejään, kun julkaisevat jotain englanniksi. Jämerää suomalaista meininkiä!
Jotkut taas kuvittelevat osaavansa englantia erinomaisesti – eivät välitä pätkääkään siitä, kuinka oikeellista heidän englantinsa on. Juuri jälkimmäiset usein läimäyttävät sanansa kaikkien näkyville suurin kirjaimin ilman alkeellista tarkastusta.
Vai tekisikö tavallinen, koulutettu, jämpti, huolellinen suomalainen näin monta virhettä noin lyhyessä tekstissä?
14 sanaa:
Arriving to Finland? You can now buy from Duty Free without a boarding pass!
Tässä kaksi prepositiota ovat väärät: to ja from.
Miten olisi ollut oikein?
Arriving in Finland
(Arrive-verbin jälkeen käytetään samat prepositiot, mitkä käytetään, kun puhutaan paikassa olemisesta: ”arrive at the party”, ”arrive in Guyana”, ”arrive on Mars”. ”Arrive to” on yleensä ennen verbiä: ”I arrived to find no one was home”.)
shop at Duty Free
tai:
buy Duty Free
(”Duty Free” voi ymmärtää myös duty free-tuotteina, ei pelkästään myymälänä.)
Pieni lisäseikka: tämä juliste on Helsinki-Vantaalla vain englanniksi, vaikka suuri osa kohdeyleisöä on suomalaisia. Jos lentokenttä nostaa englannin ykköskieleksi (ainoaksi kieleksi) suomen kustannuksella, miksi ei nähdä vaivaa sen eteen, että tämä ykköskieli olisi kirjoitettu oikein?
Tämä pieni esimerkki näyttää, että Aalto-yliopiston ja muiden instanssien propagoima illuusio siitä, että kaikki suomalaiset osaisivat englantia erinomaisesti, on valhe. Jotkut osaavat erinomaisesti, mutta monet osaavat keskitasolla. Kun nämä kirjoittavat englanniksi, tulos on finglish, suomelta maistuva englanti. Muuten, Aalto-yliopisto itse edustaa jälkimmäistä ryhmää, kuten aiemmasta kirjoituksestani käy ilmi.
Miksi he, jotka eivät vaivaudu tarkistamaan, miten on englanniksi oikein, täyttävät Suomea heidän finglish-julisteillaan ja verkkosivuillaan? Miksi juuri he uhraavat suomen englannin alttarilla?
Haluatko oppia jotain englannin prepositioista – ja paljon muustakin? Järjestän tammikuussa kaksiosaisen verkkokoulutuksen, jossa opit kirjoittamaan luontevasti englanniksi. Maksaa 19,87 €. Lue lisää ja ilmoittaudu!
Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Napsauta tästä ja tilaa uudet julkaisut suoraan sähköpostiisi.
Kiitos!
Thanks for leading me into a rabbit hole! I found this https://www.merriam-webster.com/grammar/arrive-at-vs-arrive-to-usage. That suggests ’arrive to’ is actually becoming more and more common even for native speakers.
Tuon kyltin tekstin olisi voinut kopioida jostain, jos omat kyvyt eivät riitä.
Hyvä huonon kielen esimerkki. Mutta juttusi alaotsikon verbi kuuluu sanoa: ..ei tarkasta.. Vai oliko tuo tarkastaa-muoto tsoukki ?