Työpaikkasi tarvitsee tekstejä englanniksi, joka ei hävetä, vaikka et näkisikään kirjoittamanne englannin vikoja. Jos kerran työpaikkasi kirjoittaa julkisesti englanniksi jossakin, englanninkielisellä tekstillä on selkeä tehtävä:
Sen on lisättävä myyntiä tai ainakaan se ei saisi karkottaa potentiaalisia ostajia.
Oletko varma, että työpaikkasi englanti täyttää tämän tehtävän? Jos esimerkiksi yrityksen verkkosivut tehtiin joskus englanniksi vain ”koska niiden on pakko olla englanniksi”, veikkaan, että niiden englannin taso ei ole kummoinen. Jos joku muu kuin englannin kielen ammattilainen teki ne, taso voi olla surkea.
Sinua asian pitäisi tietenkin hävettää. Kaikki, mitä työpaikkasi viestii ulos, on markkinointia. Jos organisaatiosi ei panosta tähän, myynti voi pian sakata ja työpaikkasi olla uhattuna.
Mistä sitten tietää, pitäisikö oman työpaikan englantia hävetä? Tässä helppo tarkistuslista:
Onko kieli Finglishiä eli suomalaisella logiikalla kirjoitettua englantia?
Onko also-sana väärässä paikassa, eli muualla kuin subjektin ja pääverbin välillä, modaalisen verbin tai ensimmäisen apuverbin jälkeen, tai be-verbin jälkeen, kun se on pääverbi? Ei siis we serve you also in English vaan we also serve you in English.
Ovatko verbit oikeissa muodoissa? Esimerkiksi -ing-muotoa vaaditaan joidenkin sanojen jälkeen: the purpose of securing, ei the purpose to secure. Committed to reducing, ei committed to reduce.
Käytetäänkö adverbeja englannin kieliopin mukaan, ei niin kuin suomeksi? Onko already oikeassa paikassa, eli yleensä lähempänä virkkeen alkua kuin loppua? Ei siis we will achieve the target already in 2024 vaan we will already achieve the target in 2024.
Ovatko virkkeet liian monimutkaisia ja pitkiä?
Onko useimmissa virkkeissä sivulauseita?
Ovatko virkkeet yli 20 sanan pituisia?
Sisältävätkö virkkeet pitkiä luetteloita, jotka voisi korvata ranskalaisilla viivoilla tehdyillä luetelmilla?
Onko tekstissä väärinkirjoitettuja sanoja?
Onko tekstille tehty yksinkertainen oikeinkirjoituksen tarkistus ennen julkaisua?
Olen aiemmin blogannut siitä, miten moni suomalainen suuryritys, myös vientiyritys, kompastuu näihin virheisiin. Valioryhmään kuuluvat tähän asti mm. Neste, Finnair ja Elisa. Kaikilla on ongelmana se, että sivustojen tekijöitä ei ole hävettänyt riittävästi. He tekivät itse ja säästivät. Heitä olisi pitänyt hävettää enemmän. Kun hävettää, ryhtyy korjaamaan tilannetta. Silloin on mahdollista, että työpaikkasi verkkosivujen englanti ei karkota asiakkaita eli palkanmaksajiasi.
Suomalainen ylenpalttinen ylpeys ja itseluottamus omasta kirjallisesta englannista tekee hallaa bisnekselle. Suomalainen voi puhua englantia vaikka kuinka hyvin, ja niin moni puhuukin. Mutta hyvä suullinen kielitaito ei ole sama kuin hyvä kirjallinen kielitaito. Kun erehtyy ajattelemaan näin, yrityksestä muodostuu epäammattimainen kuva.
Älä tee työpaikallesi karhunpalvelusta. Osta minulta englantia, joka ei hävetä. Se voi olla:
Galvian blogi jää parin viikon kesätauolle, mutta nähdään taas heinäkuun loppupuoliskolla! Hyvää juhannusta ja kesää, rakkaat lukijat!
Comments