Englanti on kaupungille olemassaolon syy – silti se käyttää sitä epäluonnollisesti.
Helsingin kaupunki ei ole enää tavallinen suomalainen kunta vaan yliopistojen tapaan englannin kielen ylivallan etujärjestö.
Jos Helsingiltä kysyttäisiin, maa vapautettaisiin suomen ja ruotsin kielestä ja me kaikki puhuisimme keskenämme jotain yksinkertaistettua mutta selittämättömän hienoa kansainvälistä englantia, jota vain suomalaiset, anteeksi, siis helsinkiläiset, ymmärtäisivät täysin. Kaikki olisi niin kansainvälistä ja ihanaa, eikä kenellekään tulisi paha mieli siitä, että häneltä odotettaisiin suomen osaamista. Juuri tämän suomivihan takia Helsingin kaupunki on lakkautettava, kuten olen aiemmin kirjoittanut.
No olkoon. Jos hetkellisessä hulluudessa kuvittelemme, että suomme Helsingin kaupungille sen niin himoaman englannin käytön, minusta voisimme samalla odottaa, että se käyttäisi englantia edes jotenkin normaalisti. En odottaisi kaupungilta hienostunutta englantia, enkä edes tietyn alueen tai maan englantia.
Odottaisin vain, että kaupunki puhuisi kuten ihmiset puhuvat. Mutta Helsinki ei kykene siihen.
Helsinki sen sijaan puhuu englanniksi kuin kone, tai ääritapauksessa hapenpuutteesta kärsivä vuorikiipeilijä. Jokin ei kaupungin englannissa täsmää.
Tämä outous näkyy erinomaisesti Instagramissa näkyneessä mainoksessa:
Share your view of Helsinki’s substance abuse situation.
Vielä kerran: miksi Helsingin englanti on niin outoa? Miksi kaupungin virkakunta ei voi puhua ihmisille kuten ihmiset puhuvat? Tiedän, että kaupungin palveluksessa on englannin natiiveja tekemässä nimenomaan asukkaille suunnattuja englanninkielisiä materiaaleja. Onko heidän mielipidettään kysytty tätä outoa ilmoitusta tehtäessä?
Puhu kuin ihminen, älä kuin kone
Miksi englanti on niin outoa? Paristakin syystä, joista ensimmäinen on puhuttelun puute.
Lukijaa ei puhutella suoraan. Normaali ihminen sanoisi tässä yhteydessä ”What do you think about Helsinki’s substance abuse situation?” Tai ”What’s your opinion about Helsinki’s substance abuse situation?”
Siinä ei ole kieliopillisesti mitään väärää, että mielipide kehotetaan kertomaan ilman suoraa kysymystä. Se on vain turhan ujoa ja häveliästä. Tai ehkä se ilmentää tsaarinhallinnon lailla ylimielisyyttä: ehkä Helsingin viranhaltijat odottavat, että kaupunkilainen seuraa käskyä, kun käsky on annettu, jopa kysymättäkin. (Ihme muuten, ettei kehotuksen loppuun laitettu vielä huutomerkkiä: ”Share your views of Helsinki’s substance abuse situation!”)
Jos haluat, että ihmiset kertovat mielipiteensä, mikset puhu kuin ihminen, sanomalla ”mitä ajattelet tästä asiasta?”
Tilannetaju hukassa
Toinen outous ilmoituksen tekstissä on sana situation. Tämä on itse asiassa Finglishin tai jopa nykypäivän köyhän suomen kielen klassikko: ei haastattelu vaan haastattelutilanne. Se on samaa sarjaa kuin -alue ja -tila. Uudenlainen substantiivitauti.
Substance abuse situation ei ole tavallista englantia vaan luontevampi ilmaus on substance abuse. Samat sanat merkitsevät sekä väärinkäyttöä itsessään että väärinkäytöstä kumpuavaa tilannetta. Ja vaikka tilanne on tilanne, itse sanaa ei ole tarpeen käyttää. Merkitys tulee selväksi kyllä ilmankin.
Jos yhdistämme nämä kaksi parannusta, tulos on jo paljon helpommin sulateltavaa englantia. Ei siis:
Share your view of Helsinki’s substance abuse situation.
vaan:
What do you think about substance abuse in Helsinki?
tai:
What’s your opinion about substance abuse in Helsinki?
(Mainoksen kirjoittajiin vaikutti vahvasti suomen genetiivi, Helsingin päihdekäyttötilanne. Sen jäljittely englanniksi ei ole tarpeen.)
Ajattelutapa näin ymmärrettävän ja selkeän englannin takana ei ole mutkikas: puhu vain ihmisenä ihmisille. Miten itse haluaisit, että sinulle puhuttaisiin?
Asukaslähtöisesti – niin, että asukas jätetään kylmäksi
Kuten sanoin alussa, Helsingillä on mahtipontisia ideoita englannin kielen käytöstä kaupungissa. Helsingin pitää olla miltei englannin kielen maailman pääkaupunki, jossa kaikki palvelut on saatava englanniksi, maksoi mitä maksoi. Kaikki tämä kaupungissa, jossa on moninkertaisesti enemmän venäjän, somalin ja viron äidinkielisiä puhujia kuin englannin.
Helsingin Englanninkielisten palveluiden kehittämisohjelmassa julistetaan:
Englanninkielisten palveluiden kehittäminen on välttämättömyys, jolla ennakoidaan kaupungin väestömuutosta lähitulevaisuudessa.
Ja vielä:
Asukaslähtöisenä kaupunkina Helsingin on tärkeää huomioida englanninkielisten asukkaidensa viestinnälliset tarpeet.
Välttämättömän kansainvälistymisen ja asukaslähtöisen viestinnän huumassaan Helsinki on kuitenkin unohtanut, miten viestitään asukaslähtöisesti. Se on muuten kansainvälistyessä välttämätöntä. Suomeksi sanottuna Helsinki ei osaa puhua kaupungissa asuville ihmisille ihmisinä. Kömpelöt kapulakielikehotukset kuten Share your view of Helsinki’s substance abuse situation jättävät ihmiset kylmäksi eivätkä innosta vastaamaan.
Ja kuten kaikissa näissä tapauksissa, joissa suomalaiset käyttävät englantia vähän sinne päin, asia ei haittaisi, jos samat suomalaiset eivät olisi tehneet englannista olemassaolonsa syytä, raison d’être, kuten sanomme englanniksi.
Yhtälö ei vain toimi: englantia ei voi asettaa johtotähdeksi ja samaan aikaan kirjoittaa sillä, miten sattuu. Kömpelösti, koneellisesti, niin kuin kukaan elävä ihminen ei puhu.
Älä tee niin kuin Helsinki. Jos englanti on sinulle tärkeää, pyri käyttämään sitä astetta luonnollisemmin. Mieti: Mitä tietoa yritän välittää? Mitä haluan, että kuulija tekee tiedolla? Kuinka haluaisin itse kuulla saman kysymyksen?
Näillä yksinkertaisilla kysymyksillä pääsee pitkälle.
Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Napsauta tästä ja tilaa uudet julkaisut suoraan sähköpostiisi.
Comments