On selvää, mistä se alkaa – mutta mihin se päättyy?
En asu Helsingissä, vaikka joku voisi saada tästä blogista sellaisen vaikutelman. Vierailen kuitenkin siellä paljon. Kaupunki tarjoaa loputtomia aiheita tähän blogiin, sillä se on täynnä outoa englantia.
Yksi tällainen esimerkki taannoin oli raitiovaunupysäkillä oleva kartta. Saat ladattua HSL:n sivuilta paremman laatuisen kartan, mutta riittäköön tämä ottamani kuvani kuvitukseksi:
Haluan kiinnittää huomiosi otsikkoon. Suomeksi ”kantakaupungin raitiolinjat” ja englanniksi ”tram routes in the city center”.
Mutta onko kantakaupunki englanniksi city centre? Ellei, miten se pitäisi kääntää englanniksi? Otetaan selvää.
Kaupungin sykkivä sydän
Kielitoimiston sanakirjan mukaan kantakaupunki tarkoittaa ”kaupungin ydinaluetta esikaupunkien ja lähiöiden vastakohtana”. Kun katsoo HSL:n raitiolinjojen karttaa, herää epäily: eiväthän kaikki nämä paikat voi olla kantakaupungissa sanakirjan määritelmän mukaisesti. Alue on suuruudeltaan ehkä 5 km x 7 km eli aika iso kantakaupunki alueella, jossa asuu vain reilu miljoona ihmistä. Onko Käpylä kantakaupunkia? Entä Pikku-Huopalahti? (Tosin kartassa ei sanota, että siinä olisi vain kantakaupunki vaan että kartalla on kantakaupunki.)
Joka tapauksessa suomenkielinen määritelmä ei kiinnosta minua niin paljon kuin se, miten HSL on päätynyt sanan englanninkieliseen käännökseen. Siksi käännös city centre mietityttää. Jos vaikkapa keskustasta kaukana olevat Käpylä ja Pikku-Huopalahti ovat jonkun mielestä suomeksi kantakaupunkia, se ei tarkoita, että ne ovat englanniksi city centre, vaikka kantakaupungin voi monesti kääntää sanoilla city centre.
Toisin sanoen suomenkielinen kantakaupunki saattaa olla englanninkielistä city centreä suurempi, ainakin Helsingissä. Sanoisin englanninkielisenä ihmisenä, että Helsingin city centre rajoittuu johonkin Sörnäisten tai Helsinginkadun tienoille, tai jopa vielä lähemmäs ydinkeskustaa. Muista alueista puhuisin sanoilla central Helsinki ja sitten suburbs. Kaikki tämä on kuitenkin suhteellista ja subjektiivista. Minua kiinnostaa toinen asia.
Minua kiinnostaa se, miten edellä oleva raitiolinjakartta kannattaisi otsikoida englanniksi. Käytännöt ovat englanninkielisessä maailmassa aika kirjavia.
Yhdysvaltain Seattlen julkisen liikenteen kartalla kapeahko, noin 3 km x 1 km kaistale on merkitty eri värillä ja kantaa nimeä downtown. Oman kokemukseni mukaan tuo downtown on pohjoisamerikkalaisissa kaupungeissa pieni, ja sitä ympäröivät esikaupungit kattavat suuren pinta-alan. (Koko Seattlen suurkaupunkialueella on noin 4 miljoonaa asukasta.)
Englannin Birminghamin vastaavalla kartalla city centre käsittää noin 2 km x 2 km kokoisen alueen: taas pienehkö keskusta, jos ottaa huomioon, että suurkaupunkialueella asuu niin ikään noin 4 miljoonaa asukasta.
Australian noin Suomen kokoisen Sydneyn rataverkoston kartalla ydinkeskusta on harmaalla ja kantaa nimeä City. Se on todella pieni alue, vain 1,5 km x 1,5 km, eikä edusta Sydneyn kaupungin rajoja. Ehkä tässä on analogia Lontoon Cityyn tai jotain.
Näihin verrattuna HSL:n kartan käsittämä alue on suuri, noin 35 neliökilometriä. Minkä otsikon itse antaisin sille?
Menisin helpoimman kautta ja kirjoittaisin:
Helsinki tram routes
Aina ei tarvitse kääntää sanasta sanaan! Ei turistia kiinnosta tai auta, onko tällä kartalla kaupungin keskusta. Pääasia on, että kartalla on vain raitiolinjoja.
Tosin tässä on se seikka, että Helsingissä on myös raitiovaunulinja, jota ei tällä kartalla ole eli Raide-Jokeri, numeroltaan 15. Jos halutaan tuoda jotenkin esille, että kartalla on vain osa Helsingin raitiovaunulinjoista, sanoisin ehkä:
Central Helsinki tram routes
Kuten sanoin edellä, minusta ”central Helsinki” on laajempi alue kuin ”Helsinki city centre”, mutta tämä voi olla puhtaasti oma mututuntumani.
Mitä olemme oppineet?
Kantakaupungit ja ydinkeskustat ovat paitsi eri kaupungeissa erikokoisia, ne ovat myös eri kielissä erikokoisia. Vaikka jokin alue on suomeksi kantakaupunki, sen ei tarvitse olla englanniksi city centre. (Olen aiemmin blogannut HSL:n tavasta kääntää liian kirjaimellisesti.)
Kääntämisessä saa ja pitääkin olla luova. Pääasia on, että käännös välittää lukijalle tietoa, jota hän juuri siinä tilanteessa tarvitsee.
Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Napsauta tästä ja tilaa uudet julkaisut suoraan sähköpostiisi.
Comments