Kääntäjä ihmettelee suomalaisten rönsyilyä – ja toisaalta tiedon panttaamista.
VAROITUS!
TEKSTI KIRJOITETTU KÖKKÖSUOMELLA EIKÄ SITÄ OLE TARKASTANUT SUOMEN KIELEN AMMATTILAINEN.
LUKEMINEN JATKUU LUKIJAN OMALLA VASTUULLA!
Kun käännän suomesta englantiin, pääasia on tietenkin tuotos, eli englanti (kääntäjäjargonissa kohdekieli). Vuosien ja satojen tuhansien käännettyjen sanojen kokemuksella olen kuitenkin myös ajatellut paljon asioita suomen kielessä (minun lähdekieleni), enkä aina hyvällä tavalla.
Ja vaikka rakastan lähdekieltäni eli suomea, tietyt asiat suorastaan ärsyttävät. Ne vaikuttavat siihen, miten käännän, sillä joskus minun on pakko kääntää mielestäni mitätön seikka, jonka olisi mieluummin jättänyt kääntämättä. Tai päinvastoin suomeksi ei sanota suoraan asioita, jotka mielestäni pitäisi sanoa.
Tarkoitan tänään kahta asiaa, joista molemmat liittyvät kuukausiin. Ehkä taustalla on suomalaisen kulttuurin erilainen ajankäsitys, joka eroaa minun tai englanninkielisen kulttuurin ajankäsityksestä.
Rönsyilyä kuiden puoliväleistä
Ensimmäinen on tarpeeton tarkkuus. Suomalaiset ovat kovia sanomaan, missä vaiheessa, varsinkin puolivälissä, kuukautta jokin asia on tapahtunut, vaikka se ei ole mielestäni kiinnostava tai tarpeellinen yksityiskohta:
Joka neljäs alle 35-vuotias suomalainen mies uskoo, että nainen voi ansaita häneen kohdistuvan väkivallan esimerkiksi pukeutumisellaan tai käytöksellään. Näin kertoi marraskuun puolivälissä julkaistu kyselytutkimus, jonka tilasi Naisjärjestöt yhteistyössä Nytkis ry.
(Antti Röngän Ykköskolumni, Yle, 21.11.)
Väitöskirjani maahanmuuttajista monikielisissä yrityksissä hyväksyttiin Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa marraskuun puolivälissä.
(Hilla Backin essee, HS, 8.12.)
Näkemyksellisessä tekstissä kuten kolumnissa tai esseessä tämä on outo. Kun tarkoitus on esittää oma mielipide, ketään ei kiinnostaa, julkaistiinko kysely marraskuun 1., 15. vai 30. päivänä. Ei ole merkityksellistä, että väitöskirja hyväksyttiin nimenomaan marraskuun puolivälissä eikä alussa tai lopussa.
Rönkä olisi voinut kirjoittaa ”viime viikolla” tai ”tässä kuussa”. Back olisi voinut kirjoittaa ”viime kuussa”.
Pantataan tarkka päivämäärä
Päinvastainen ilmiö on tarkkojen päivämäärien häivyttäminen. Jostain syystä suomeksi tykätään peittää erityisesti kuukausien ensimmäiset ja viimeiset päivät kiertoilmaisuilla:
Maaliskuun alussa Suomessa aloittaa virkakautensa 13. presidentti.
(Itä-Häme, 19.1.)
Miksi alv nousee syyskuun alussa, eikä esimerkiksi vuoden alussa?
(STTK, 19.8.)
Arvonlisäveron (alv) syyskuun alussa tapahtunut korotus 24 prosentista 25,5 prosenttiin on näkynyt varsin vaihtelevasti kuluttajahinnoissa, kertovat Tilastokeskuksen tiedot.
(IL, 14.10.)
Kongressimatkojen hakuaika päättyy elokuun lopussa
(Maa- ja vesitekniikan tuki, 23.8.2023. Tekstistä käy ilmi, että kyseessä on nimenomaan 31.8.)
Nämä ovat mielestäni kaikki vähän ihmeellisiä ilmaisuja. Me tiedämme, että uusi tasavallan presidentti aloittaa virkakautensa 1.3. (jos on toinen kierros). Silti näin ei sanota. (Ehkä juuri siksi kolumnisti ei kirjoittanut näin. Myös luku palstan alussa olisi ehkä näyttänyt huonolta.)
Mutta arvonlisäveron korotuksesta haluaisin antaa lukijoille tarkkaa tietoa, ei lepsuja kiertoilmaisuja. ”Miksi alv nousee 1.9. eikä 1.1.?” ”Arvonlisäveron (alv) 1.9. tapahtunut korotus…”
Samaa ajattelen hakemuksesta. Voi sanoa jo otsikossa, milloin se päättyy: ”Kongressimatkojen hakuaika päättyy 31.8.”
Eli toisaalta suomalaiset rönsyilevät kuukausien puoliväleistä, toisaalta panttaavat tarkkaa tietoa kausien alkamisesta ja loppumisesta.
Kääntäjä paljastaa sen, mitä suomalainen ei suostu kertomaan
Varsinkin toinen ilmiö haittaa, kun käännän suomesta englantiin. Voi olla tekstejä, joissa viitataan monta kertaa ”syyskuun alkuun”. Tuntuu hölmöltä sanoa englanniksi toistuvasti ”at the start of September”, kun tiedän, että henkilö oikeasti tarkoitti vain ja ainoastaan 1.9., ei kuukauden alkuviikkoa tai -puoliskoa. Englanniksi ”start of September” tarkoittaa pikemminkin yhtä tai kahta viikkoa, ei tarkkaa päivämäärää. Yleensä sanomme englanniksi ”at the start of” kun emme tiedä tai emme halua sanoa tarkkaa päivämäärää. Suomalainen taas käyttää ”syyskuun alussa” -fraasia synonyymina päivämäärälle 1.9.
Siksi aina kun törmään käännöksessä minkä tahansa kuun alkuun tai loppuun, otan selvä, mikä päivämäärä on kyseessä ja kirjoitan sen käännökseen. Muuten loisin vaikutelman, että haluan harhauttaa tai huijata lukijaa epämääräisillä kuukausien ”aluilla” ja ”lopuilla”.
Ensimmäisen ilmiön eli rönsypuolivälien kanssa on vaikeampaa. En voi vaan jättää noita sanoja kääntämättä. Jos olisin kääntämässä Röngän tai Backin tekstit, saattaisin vähän tiivistää: ”last week”, ”last month”.
En mahda tietenkin mitään sille, että suomeksi puhutaan niin kuin se puhutaan. Se pitää vain hyväksyä. Ja kun käännän näitä ärsyttäviä asioita, minun tehtäväni on välittää merkitys niin luontevalla englannilla kuin pystyn.
Haluatko oppia uudessa vuodessa uutta? Järjestän 8. ja 15. tammikuussa kaksiosaisen verkkokoulutuksen, jossa opit kirjoittamaan luontevasti englanniksi. Maksaa 19,87 €. Lue lisää ja ilmoittaudu!
Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Napsauta tästä ja tilaa uudet julkaisut suoraan sähköpostiisi.
Minusta suomessa -- ja kaikissa kielissä -- pitää voida käyttää vaihtelun vuoksi synonyymejä tai ilmauksia, jotka kertovat saman asian kuin vaikka tarkka, numeroin ja välimerkein sanottu päivämäärä. Ja kääntäjä sitten tekee oman työnsä, kääntää luontevalle kohdekielelle.
Start of December tuntuu vähän vieraalta, mutta mitä vikaa on mid Decemberissä?
Jälleen kerran erinomainen kirjoitus jossa avataan problematiikkaa jota ei äidinkielenään suomea käyttävä vain yksinkertaisesti hahmota ellei joku muu asiaa avaa.
Kiinnostava kirjoitus. Jos kääntämiseen riittäisi se, että osaa korvata lähtökielen sanat kohdekielen sanoilla, kääntäjiä ei tarvittaisi. Onneksi on kääntäjiä, joiden ammattiin kuuluu tietää, miten sama asia ilmaistaan toisella kielellä niin, että viesti välittyy mahdollisimman ymmärrettävästi, eikä jokaisen tekstejä kirjoittavan tarvitse tietää tällaisia itse.