Objektiiviset kysymykset auttavat sinua arvioinnissa, subjektiiviset eivät niinkään.
Kukaan ei tykkää tulla höynäytetyksi. Kun ostat lähikaupasta karkkipussin, jossa lukee 100 grammaa, haluat luottaa siihen, että siinä on tosiaan täydet sata grammaa. Olisi kamalaa, jos siinä olisi vain 50 grammaa, tai jos suklaa-hedelmäkarkki-lakusekoituksen sijaan pussissa olisi vain salmiakkia.
Sama pätee asiantuntijapalveluihin, kuten vaikkapa suomi–englanti-käännökseen. Kun ostat sellaisen, esimerkiksi minulta, haluat luottaa siihen, että käännös on hyvä. Mutta mitä tarkoittaa hyvä? Olen sivunnut tätä aihetta jonkin verran aiemmassa blogikirjoituksessani Simpsoneiden tekstitysten käännöksistä eri kielille. ”Hyvä” on helskutin vaikea todistaa. Mikä tahansa kirjallinen tuotos voi olla joko hyvä tai huono, riippuen lukijasta.
(Jotkut muut kääntäjät haluaisivat puhua käännöstensä l----sta, mutta minun puheessani ja firmani verkkosivuilla l---- on kirosana. Ostan konjakkikahvit sille, joka löytää sen muualta kuin blogieni esimerkkiteksteistä.)
Miten sitten voit päätellä, onko ostamasi käännös hyvä? Mielestäni näin: vastaamalla objektiivisiin kysymyksiin, jotka eivät ole mielipideasioita. Esittelen ne alempana.
Niiden vastapainoksi luettelen korjausehdotuksia, joihin yleensä vastaan kääntäjänä kielteisesti. Ne ovat mielestäni mielipidekysymyksiä, jotka eivät vaikuta siihen, onko käännös hyvä tai toimiva.
Ja huomioi tärkeä seikka: kaikki kysymykset esitetään sillä oletuksella, että kääntäjä kääntää äidinkieleensä tai kieleen, jota hän osaa melkein äidinkielen tasoisesti. Selitän lopussa, miksi sanon näin.
Objektiivisuus maan perii
Kun luet ostamaasi käännöstä, vastaa näihin kysymyksiin:
Onko kaikki sanat kirjoitettu oikein?
Onko henkilöiden nimet kirjoitettu oikein?
Onko henkilöiden tittelit kirjoitettu oikein?
Ovatko luvut (rahasummat, vuosiluvut, mitat, etäisyydet) oikein?
Onko paikannimet (kaupungit, kylät, kaupunginosat, kadut) kirjoitettu oikein?
Onko yrityksenne tuotteiden nimet kirjoitettu oikein?
Onko kaikki termit, jotka toimitit käännöksineen kääntäjälle etukäteen, käännetty sovitusti? Nimenomaan etukäteen: jos kääntäjä ei tiennyt jo silloin, kun ostit häneltä käännöksen, että yrityksessänne halutaan käyttää tiettyjä käännöksiä termeille, hän on kääntänyt termit parhaaksi katsomallaan tavalla – mutta ei välttämättä niin, kuten sinä halusit.
Onko kappalejako oikein?
Alkavatko kaikki virkkeet isolla kirjaimella?
Päättyvätkö kaikki virkkeet pisteeseen/kysymysmerkkiin/huutomerkkiin/kaksoispisteeseen kieliopin mukaan?
Onko kaikki lainaukset varustettu lainausmerkeillä, ellei jostain syystä lainauksia merkitä jollakin toisella tavalla?
Viimeisestä kohdasta mainittakoon, miten lainausmerkkejä käytetään englanniksi, kun lainauksessa on useampi kappale. Käytäntö nimittäin eroaa suomen kielestä:
“Quotation begins.
“Quotation continues.
“Quotation ends.”
Eli vain lainauksen viimeisessä kappaleessa on sekä alku- että loppulainausmerkit. Moni suomalainen ei tiedä tätä!
Kaikki listaamani asiat ovat objektiivisia eli kuka tahansa lukutaitoinen ihminen voi sanoa, menivätkö ne oikein vai väärin. On tietenkin harmillista, jos piste puuttuu virkkeen lopusta tai kappale on jaettu väärästä kohdasta, mutta jos tällaisia virheitä on vain vähän, käännös on kai ihan hyvä – tai vähintään ainakin kosmeettisesti virheetön.
Makuasioista ei voi kuin kiistellä
On myös monia asioita, jotka eivät ole objektiivisia ja joihin saatat kiinnittää huomiota ostamaasi käännökseen tutustuessasi. Voi olla, että et pidä jostain tietystä sanasta tai ilmaisusta. Mielestäsi jollain sanalla on kielteinen ”klangi”. Jokin toinen sana naurattaa juuri siinä kontekstissa, vaikka ei pitäisi.
Alempana on lista tämäntyyppisistä asioista. Jos ajattelet tällaisia kysymyksiä, kun arvioit ostamaasi käännöstä, ajattelet subjektiivisia asioita. Näistä ei ole usein järin hedelmällistä keskustella kovin pitkään kääntäjän kanssa: kun sinun kantasi ei perustu muuhun kuin makuun ja mutuun, kääntäjä saattaa haluta muokata käännöstään silkasta miellyttämishalustaan, eikä sen takia, että muokkaukset palvelisivat lukijaa mahdollisimman hyvin.
”Ymmärtävätkö suomalaiset tämän sanan/ilmaisun?” Jos ajattelet noin, kun luet käännöstä, hälytyskellojen pitää soida. Käännös ei ole suomalaisia vaan ulkomaalaisia varten. Jos muistat vain sen, että tämä kysymys on huono kysymys kääntäjälle, olet jo paljon viisaampi. Sillä ei ole nimittäin mitään merkitystä, ymmärtävätkö suomalaiset käännöksessä käytettyjä sanoja. Oletettavasti on olemassa myös suomenkielinen teksti, jonka suomalaiset voivat lukea.
”Miksi tässä käännöksessä sana organize on z-kirjaimella, vaikka tilasin käännöksen brittienglanniksi?” Myös -ize -muoto on oikeaa brittienglantia (tästä kirjoitan laajemmin joskus toiste), vaikka moni suomalainen ei sitä tiedäkään. Jos et ollut sanonut kääntäjälle etukäteen, että haluat nimenomaan -ise-muodon, -ize-muodon käyttäminen kautta linjan ei ole virhe, vaan tyyliseikka. Pääasia on, että käännöksessä on käytetty kaikkialla joko muotoja -ise, -ising ja -isation (organise, organising, organisation) tai -ize-muotoja (organize, organizing, organization), mutta ei niiden sekamelskaa.
”Onko tämä sana liian vaikea joillekin lukijoille?” Ellet ole tilannut käännöstä nimenomaan selkoenglanniksi, et voi odottaa, että kääntäjä rajoittaisi sanavarastoaan. On totta, että varsinkin englanninkielisiä tekstejä lukevat monenlaiset lukijat eri taustoista ja maista. Kääntäjä on kuitenkin varmasti valinnut käyttämänsä sanan jostain hyvästä syystä. Lukija ei ole myöskään täysin voimaton: jos hän kohtaa tuntemattoman sanan, hän voi katsoa sen sanakirjasta tai päätellä sen merkityksen kontekstin perusteella.
”Kuulostaako tämä sana liian negatiiviselta?” Suomalaisilla on toisinaan vahvoja mielipiteitä englannin sanoista. Jostain syystä kestosuosikki on ”hyödyntää”-verbin käännös ”exploit”: kun kirjoitan käännöksessä, että ”organizations exploit data”, minulta saatetaan kysyä, eikö tämä ole sopimatonta, kun sana tuo mieleen hyväksikäytön (”exploitation of workers” jne.). Vastaukseni on, että se ei ole sopimatonta: englanniksi tätä verbiä käytetään kahdella tavalla, sekä neutraalisti että kielteisesti.
”Onko artikkeli the tässä lauseessa turha?” Ellei artikkelia vahingossa toisteta tai sitä ei ole ilmeisen virheellisesti lisätty johonkin nimeen tai otsikkoon, natiivikääntäjä on erittäin epätodennäköisesti käyttänyt artikkelia ”the” väärin. (Rajatapauksiakin on, joten myönnän, että tämä ei ole aina ihan aiheeton kysymys.)
”Onko yhdysmerkki tässä tarpeen?” Kun kysyt tällaista, olet jo englannin kielen syvässä päädyssä. Nimittäin yhdysmerkin (-) käyttö on englanniksi vaikeaa ja epäselvää. Hyvä kääntäjä on kuitenkin tarkistanut kaikki yhdysmerkit ja varmistanut, että ne ovat oikein. Hän on myös tarkistanut kaikki etuliitteet, kuten ”pre-”, ”co-” ja ”anti-”, joiden jälkeen saatetaan tarvita yhdysmerkkiä, sekä päätteet, kuten ”centric”, ”led”, ”specific”, joita ennen saatetaan tarvita yhdysmerkkiä, ja yhdenmukaistanut koko asiakirjan.
”Miksi kääntäjä sanoi responsibility, kun olen tottunut näkemään kaikkialla sustainability?” (Tai toisin päin.) Tämä on samaa perua kuin kysymys ”ymmärtävätkö suomalaiset tämän sanan?” Kun kysyt tätä, kuulostaa siltä, että haluat käännöksen näyttävän vahvasti suomen kieleltä. Kääntäjä on kuitenkin tehnyt omat sanavalintansa englannin kielen ehdoilla.
Nämä seitsemän kysymystä ovat vain esimerkkejä. Ne kaikki kuitenkin kumpuavat henkilökohtaisesta maustasi. Ne saattavat myös kuulostaa siltä, että tiedät omasta mielestäsi englannin kielestä enemmän kuin kääntäjä. En tarkoita tällä, että kääntäjä on erehtymätön jumala, jota ei saa kyseenalaistaa. Kääntäjä erehtyy siinä missä kaikki muutkin ihmiset! Minun käännösvirheistäni saa ja kannattaa huomauttaa. Eri maku tai tyyli ei ole kuitenkaan virhe.
Odota parasta – mutta myös varmista se
Sanoin edellä: ”kaikki kysymykset esitetään sillä oletuksella, että kääntäjä kääntää äidinkieleensä tai kieleen, jota hän osaa melkein äidinkielen tasoisesti”. Miksi? Koska kun tilaat suomi–englanti-käännöksen englantia äidinkielenään puhuvalta kääntäjältä, sinulla on hyvät mahdollisuudet saada hyvä käännös. Myös moni ei-natiivi-kääntäjä on todella taitava!
Kielitaito ei kuitenkaan takaa hyvää käännöstä. Jos haluat varmistaa, että kääntäjäsi on hyvä, esitä seuraavat kysymykset:
Kuka muu on ostanut käännöksiä sinulta?
Mitä muita tekstejä olet kääntänyt?
Oletko erikoistunut johonkin alaan?
Miten käännät? Tarkastaako joku toinen henkilö käännöksesi, ennen kuin lähetät ne asiakkaallesi?
Ja jos haluat oikeasti saada osviittaa kääntäjän tarkkuudesta, voit vielä kysyä:
Etsitkö lopullisesta käännöksestä tuplavälilyönnit, ylimääräiset välilyönnit ennen pisteitä ja puuttuvat välilyönnit pisteiden jälkeen?
Miten suhtaudut yhdysmerkkien käyttöön?
Mitä sanakirjaa käytät vakiohakuteoksenasi, kun käännät?
Jos kääntäjä vastaa, että hän tarkastuttaa käännöksiään jollakulla toisella, se on jo erittäin hyvä uutinen, sillä virheiden todennäköisyys vähenee merkittävästi. (Näin minä muuten teen: lähetän kaikki käännökseni suomea osaavalle amerikkalaisella kielentarkistajalleni, joka tekee aina todella teräviä huomioita. Sitten korjaan ja viimeistelen käännöksen ja lähetän sen asiakkaalle.)
Voit siis ostajana vaikuttaa siihen, kuinka hyvä käännös on, jo ennen kuin kääntäjä on naputellut ensimmäistä sanaakaan. Kysy oikeat kysymykset kääntäjältä jo tilauksen yhteydessä. Varmista itsellesi hyvä tekijä ja palvelu.
Ja kun saat käännöksen ja käyt sitä läpi, muista, että on sekä objektiivisia että subjektiivisia kysymyksiä. Objektiiviset auttavat sinua arvioinnissa, subjektiiviset eivät niinkään.
(Tiedostan, että vaikka käännös läpäisisi kaikki objektiiviset kysymykset tämän kirjoituksen ensimmäisestä osiosta, se voi silti olla huono eli vaikeaselkoinen, tylsä ja sekava. Olen käsitellyt näitä tekstin ominaisuuksia muissa kirjoituksissani, kuten tässä ja tässä. Palaan jatkossakin tähän monihaaraiseen ongelmaan.)
Palataksemme karkkipussiin: on OK ihmetellä, että pussissa on luvatun 100 gramman sijaan vain 50 grammaa. Sen sijaan ei ole perusteltua ihmetellä, että pussissa on karkkia, kun oikeasti tänään olisi tehnyt mieli sipsejä.
Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Napsauta tästä ja tilaa uudet julkaisut suoraan sähköpostiisi.
Comments