Otsikoita kirjoitetaan suomeksi ja englanniksi hyvin eri tavoin, joten sudenkuopista on hyvä olla tietoinen.
Monet suomalaiset yhtyvät havaintooni siitä, että suomalaisen uutismedian otsikot ovat karanneet käsistä. Ne ovat liian pitkiä ja sisältävät usein tarpeettomia yksityiskohtia. Tässä pari havainnollistavaa otsikkoa menneeltä viikolta (21.8.2024):
Näitä otsikoita yhdistää pituus (ne ovat keskimäärin 13 sanan pituisia) ja klikkiotsikointi eli koukku, joka saa lukijan klikkaamaan linkkiä. Niissä kaikissa on joko kaksoispiste tai ajatusviiva, joka erottaa otsikon asiallisen osan siitä, mitä kutsun tunteita herättäväksi klikkiosaksi. Yksikään otsikoista ei täysin paljasta, mistä artikkelissa todella on kyse. Mikä on yksinkertainen ohje? Miksi omakotiasujan kustannukset putoavat? Oma käsitykseni on se, että suomalaisten verkkomedioiden toimittajat eivät luota siihen, että itse asia riittäisi herättämään lukijoiden kiinnostuksen. He tuntuvat ajattelevan, että lukijoiden huomio pitää kiinnittää otsikossa olevalla arvoituksella.
Ilmiö on minulle tuttu käännöstöistäni. Käännän paljon uutisartikkeleita suomesta englanniksi. Niiden otsikot eivät ole klikkiotsikoita mutta kuitenkin usein liian pitkiä. Otsikko voikin olla artikkelikäännöksen kaikkein hankalin osa. Usein käännän otsikon vasta lopuksi, kun olen kääntänyt koko artikkelin.
Mitkä periaatteet ohjaavat minua, kun käännän otsikkoa suomesta englanniksi? Miten nämä samat periaatteet voivat auttaa sinua, kun laadit otsikoita omiin englanninkielisiin verkkoteksteihisi? Minäpä kerron.
Otsikko englanniksi: säilytä olennainen, karsi oletettu
Selvennyksen vuoksi: tässä kirjoituksessa tarkoitan englanninkielisillä otsikoilla painettujen sanomalehtien ja niiden verkkoversioiden uutisjuttujen otsikoita.
Englannin kielessä otsikoinnilla on oma tyylinsä. Painettujen sanomalehtien otsikot on perinteisesti suunniteltu välittämään mahdollisimman paljon tietoa rajallisessa tilassa. Tyyliin liittyy muutamia keskeisiä elementtejä:
Siinä käytetään aikamuotona preesensiä: Unemployment falls in July, eikä ”unemployment fell in July”, eli työttömyys laskee, ei laski.
Be-verbi eri muodoissaan jätetään usein pois: Greens furious at Government plan, eikä ”The Greens are furious at a Government plan” (Vihreät raivoissaan, ei Vihreät ovat raivoissaan). Tai: New tax proposals shelved, eikä ”New tax proposals have been shelved” (Veroehdotukset hyllytetty, eikä on hyllytetty).
Tulevaan tapahtumaan viitataan käyttämällä to-prepositiota ja verbin infinitiiviä: Storm to hit west coast, eikä ”The storm is going to hit the west coast”.
And-sana korvataan pilkulla: Journalist, author Nell McCafferty dies aged 80, eikä ”Journalist and author Nell McCafferty dies aged 80”.
Yleensä artikkelit a, an ja the jätetään pois, kuten toisessa ja kolmannessa esimerkissä: Greens eikä the Greens ja storm eikä the storm.
Yleisesti ottaen englanninkielisten maiden uutismediat ovat noudattaneet näitä painetuissa lehdissä käytettyjä sääntöjä myös verkossa, mutta olen havainnut myös jonkin verran lipsumista. Verkkolehdissä ja jopa painetuissa sanomalehdissä on esimerkiksi näkynyt otsikoissa be-verbiä jossain muodossa. Yleisesti ottaen englanninkielisessä maailmassa otsikot pyritään pitämään ytimekkäinä ja ennen kaikkea preesensmuodossa.
Ne edustavatkin hyvin erilaista genreä kuin suomalaiset vastineensa, kuten seuraavista esimerkeistä näemme.
Otsikoiden kääntäminen suomesta englanniksi käytännössä
Esittelen kolme esimerkkiotsikkoa, jotka olen hiljattain kääntänyt asiakkailleni. Kussakin tapauksessa selitän, mitkä seikat ohjasivat minua ja miksi päädyin englanninkielisissä otsikoissa kyseiseen muotoon.
1. esimerkki:
Suomi:
Yrittäjät: Arvonlisäveron korotus tulee liian pikaisesti – ”Kuukaudenkin myöhäisempi voimaantulo helpottaisi”
Englanti:
SY: VAT rise too fast
Tärkeintä oli mielestäni se, että yrittäjien sekä pk-yritysten asiaa ajavalla Suomen Yrittäjillä oli jotain sanottavaa arvonlisäveron korotuksesta. Ilmaisin tämän laittamalla kaksoispisteen SY:n jälkeen. Se tarkoittaa: ”SY:n mielipide on seuraava.” En usko, että ajatusviivan jälkeinen lainaus (”Kuukaudenkin myöhäisempi voimaantulo helpottaisi”) olisi tuonut englanninkieliseen otsikkoon mitään olennaista tietoa. Mielestäni oli kätevää, että otsikon kahdesta pääsanasta, arvonlisäverosta ja yrittäjistä (lyhenne Suomen Yrittäjistä), pystyi käyttämään lyhenteitä VAT ja SY. Myönnän, että SY ei ole yleisesti tunnettu lyhenne, kuten VAT on englanniksi. Toivon kuitenkin, että verkossa otsikon näkevä lukija keskittyy pääasiaan, eli siihen, että jonkun mielestä arvonlisäveron korotus tapahtuu liian nopeasti. Artikkelin alussa selitin, mitä SY tarkoittaa ja mikä yhdistys on.
Yhteenveto siitä, miten päädyin tähän otsikkoon:
Valitsin otsikkoon uutisen tärkeimmän asian (arvonlisäveron korotus).
Kerroin, kenen mielipidettä artikkeli edustaa (SY) laittamalla alkuun SY:n ja sen jälkeen kaksoispisteen.
2. esimerkki:
Suomi:
Näitä ohjeita kannattaa noudattaa – Viranomainen kertoo, miten pidät sometilisi suojassa rikollisilta
Englanti:
Keeping social media accounts safe from frauds
Käännän tälle asiakkaalle paljon uutismaisia artikkeleja, mutta tämä oli vähemmän uutismainen, kuten otsikkokäännöksestäni voi päätellä. Otsikko ei kerro, että jotakin uutta olisi tapahtunut, vaan se tiivistää artikkelissa annetut neuvot. En halunnut kääntää näitä ohjeita -ilmausta sanasta sanaan, koska se olisi kuulostanut englanniksi liian kliseiseltä. Yksi suuri ero alkuperäisen otsikon ja käännökseni välillä on vastaus kysymykseen kuka? Suomenkielisen otsikon ”viranomainen” on Kyberturvallisuuskeskus, joka on osa Traficomia – aivan liian paljon tietoa otsikkoon mahdutettavaksi! Vaikka olisin yrittänytkin sisällyttää viranomaisen otsikkoon jotenkin, kuten ”Government agency: how to keep social media accounts safe from frauds”, se ei olisi tarjonnut lukijalle olennaista uutta tietoa. Tärkeintä tässä artikkelissa oli se, että siinä annettiin yrittäjille ohjeita sometilien suojaamiseen. Tämän ajatuksen halusin välittää otsikossa.
Yhteenveto siitä, miten päädyin tähän otsikkoon:
Säilytin artikkelin pääpointin eli sometilien suojaamisen rikollisilta.
Laitoin keep-verbin kestopreesensiin, keeping, joka osoittaa, että kyseessä on ajankohtainen ja merkityksellinen aihe.
3. esimerkki:
Suomi:
YEL-tarkistukset taas käynnissä – Laskurista käytössä uusi versio
Englanti:
YEL income review rounds under way again
Suomenkielinen otsikko oli hieman hankala, sillä vaikka se ei ollut erityisen pitkä, se sisälsi kaksi asiaa. Ensimmäinen oli se, että YEL-tulojen tarkistukset olivat taas käynnissä. Toinen oli se, että nyt käytettiin uutta versiota YEL-laskurista. En kuitenkaan halunnut sisällyttää otsikkoon kahta asiaa, joten valitsin ensimmäisen. Suomenkielisen otsikon toinen asia eli laskuri, oli toissijainen.
Toinen ongelma tässä otsikossa on ajatus YEL-tarkistuksesta. Se on synonyymi tarkemmalle suomen kielen käsitteelle työtulojen tarkistus. Käytin otsikossa työtulosta yleisesti käytettyä englannin käännöstä YEL income, jonka usein selitän englanniksi ”income for YEL purposes”. Se ei kuitenkaan ollut ainut vaihtoehto. Olisin voinut kirjoittaa:
Incomes for entrepreneur pensions under review again
Pension providers reviewing business owners’ payment levels again
Tai jotain muuta. Johtoajatukseni oli kuitenkin mahduttaa mahdollisimman paljon tietoa pieneen tilaan, joten päätin luottaa siihen, että tämän artikkelin lukijat tietäisivät, mitä YEL income tarkoittaa (”income for YEL (pension insurance)), ja klikkaisivat linkkiä saadakseen lisätietoja. Jos toimii yrittäjänä Suomessa, YEL on käsitteenä todennäköisesti edes etäisesti tuttu, vaikka ei sujuvaa suomea puhuisikaan.
Yhteenveto siitä, miten päädyin tähän otsikkoon:
Päätin, kumman kahdesta asiasta sisällytän otsikkoon.
Jätin pois be-verbin: sen sijaan, että olisin kirjoittanut ”rounds are under way again”, kirjoitin ”under way again”.
Johtopäätös
Mistä aineksista hyvä englanninkielinen otsikko koostuu? Hyvä englanninkielinen otsikko
kertoo lukijalle, mitä tapahtuu tai on tapahtunut
on lyhyt
sisältää yhden asian.
Lisäksi englanninkielisillä otsikoilla on oma kielioppinsa. Ne ovat preesensissä, ja niistä puuttuvat sekä be-verbi että artikkelit (a/an/the). Tuleva aikamuoto osoitetaan prepositiolla to, mielipide ilmoitetaan kaksoispisteellä ja and-sana korvataan pilkulla.
Jos kuitenkin haluat omaksua vain yhden näistä opeista ja käyttää sitä englanninkielisissä otsikoissa, valitse preesens. Suomalaiset uutismediat kirjoittavat otsikot menneessä aikamuodossa. Englannin kielessä otsikot ovat preesensissä. Kun sovellat tätä sääntöä englannin otsikoissa sivustollasi, ne tuntuvat heti aidommilta englanninkielisiltä uutisotsikoilta.
Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Napsauta tästä ja tilaa uudet julkaisut suoraan sähköpostiisi.
Mitä virheitä minä teen, kun kirjoitan suomeksi? Ilmoittaudu tästä ilmaiseen Naura mamun suomelle -webinaariin, ke 28.8. klo 9–10!
You're not wrong, but those examples... oof.
Asiaa!
🙏