Suomalaiset ovat edelleen venäläisiä
- Ian Mac Eochagáin
- 3 päivää sitten
- 4 min käytetty lukemiseen
Päivitetty: 1 päivä sitten
Virkamiehet palvelevat tsaaria eli englannin kielen etua, alamaiset menevät nöyrästi mukaan.
VAROITUS!
TEKSTI KIRJOITETTU KÖKKÖSUOMELLA EIKÄ SITÄ OLE TARKASTANUT SUOMEN KIELEN AMMATTILAINEN.
LUKEMINEN JATKUU LUKIJAN OMALLA VASTUULLA!
Kun muutin Suomeen Venäjältä 2011, ajattelin muuttaneeni länsieurooppalaiseen valtioon. Olin väärässä. 14 vuotta myöhemmin näen, että valtiota pyörittää virkakunta, joka halveksii hallitsemiaan kansalaisia. Asun siis tsaarinaikaisella Venäjällä. Räikeimmillään tämä halveksunta on kielikysymyksessä: valtio kääntää koko yhteiskuntaa suomen- ja ruotsinkielisestä englanninkieliseksi, koska katsoo, että näin on parasta. Kansan mielipiteitä virkamiehet eivät ole kysyneet. Surullista on, että tavalliset suomalaiset menevät mukaan pakkoenglanninkielistämiseen. Suomalaiset ovat siis edelleen venäläisiä, jotka eivät kyseenalaista omia hallitsijoitaan.
Valtio – jolla tarkoitan laajasti nyt myös yliopistoja, kouluja, kuntia, liikelaitoksia ja kuntayhtymiä – ja sen virkamiehet ovat noin 25 vuoden ajan laajentaneet englannin kielen jalansijaa suomalaisessa yhteiskunnassa. He englanninkielistävät juuri niitä paikkoja, joihin englanti ei kuulu. Tässä projektissa on kaksi pääsuuntausta:
Sivistys
Ensin yliopistot ja sitten lukiot, seuraaviksi varmaan peruskoulut, muutetaan englanninkielisiksi. Aalto-yliopisto oli opettanut niin paljon englantia, että se rikkoi lakia. Apulaisoikeuskansleri teki asiasta päätöksen, mutta kuulemma mikään ei ole muuttunut. Aallossa edelleen opetetaan enimmäkseen englanniksi, varsinkin maisteriohjelmissa. Aalto-yliopisto on päättänyt, että se on lain yläpuolella. Englanninkielinen yliopisto ei ole Suomessa välttämättömyys vaan tietoinen valinta. Se ei ole edes tarpeen. Siitä, että englanti on tieteen ja tutkimuksen pääkieli, ei seuraa, että suomalaiset eivät voi opiskella tekniikkaa tai kauppatieteitä omalla kielellään. Suomalaiset oppivathan englantia koulussa: kun tekee tutkinnon omalla äidinkielellään, se ei estä tekemästä kansainvälistä uraa toisella kielellä.
Ylioppilaskirjoitukset saa pian kirjoittaa englanniksi, koska meillä oli muka ongelma, että englanniksi peruskoulua käyneet lapset jäivät vailla koulutusmahdollisuuksia. Sen sijaan, että valtio ja poliitikot keksisivät ratkaisun, jolla lapset oppisivat enemmän suomea lapsina, jolloin se on helpointa, enemmistön pitää mukautua vähemmistön mukaan. Pidän mahdollisena, että kymmenen vuoden kuluttua hyvinvoivien Helsingin ja Espoon suomen- ja ruotsinkieliset vanhemmat laittavat lapsensa englanninkieliseen lukioon, koska "näin naapuritkin tekevät" ja "näin on kansainvälisempää" (nykyinen rajoitus "puutteellinen suomen tai ruotsin taito" muuttuu matkan varrella). Suomen- ja ruotsinkielinen lukio jää junttilukioksi. Tästä voimme kiittää Anders Adlercreutzia.
Maahanmuutto
Maahanmuuttajia holhoavat englanninkielisiksi. Samaan aikaan valtion virkamiehet käyttävät maahanmuuttajia kätevänä tekosyynä laajentaa omaa tehtäväpiiriään eli kääntää kaikkien mahdollisten virastojen sivut myös englanniksi. Valtio yrittää luoda vaikutelmaa, että äärimmäisen kattavat englanninkieliset palvelut toisaalta tekevät hyväksi maahanmuuttajille ja toisaalta edistävät työperäistä maahanmuuttoa.
Molemmat väitteet ovat vääriä. Ensinnäkin paras palvelus maahanmuuttajalle, missä tahansa, on täydellinen kielishokki syvästä päädystä. Hänen pitää yrittää ensimmäisestä päivästä lähtien pärjätä edes parilla sanalla uuden asuinmaansa kielellä. Koulu on kova mutta palkitseva. Nyt valtio toimii päinvastoin, eristämällä maahanmuuttajat rinnakkaisvaltioon, jossa ei tarvitse osata suomea tai ruotsia.
Toiseksi ei työnperäistä maahanmuuttoa lisää se, että Helsingin kaupunki kertoo sivuillaan veneiden talvisäilytyksestä englanniksi. Meillä ei ole työnperäistä maahanmuuttoa, koska talous ei kasva. Talous ei kasva, koska meillä on liian valtiokeskeinen talous, joka haaskaa rahaa muun muassa tarpeettomaan viestintään englanniksi. Meillä voisi olla valtio, joka keskittyisi välttämättömään ja viestisi vain suomeksi ja ruotsiksi, maassa, jonka talous kasvaisi ja houkuttelisi ihmisiä tänne työn perässä. Mutta valtio on päättänyt toimia toisin, koska sen virkamiehet tuntevat itsensä tärkeimmiksi, kun he pyörittävät "kolmekielisen julkisen sektorin viestintää".
Jos ajattelet, että julkisen sektorin tiedotus myös englanniksi on vain yksi kieli lisää, joka ei uhkaa suomea, olet väärässä. Julkinen sektori on tietoisesti kasvattamassa rinnakkaista englanninkielistä yhteiskuntaa, joka ei halua oppia suomea, koska valtio ja kunnat ovat opettaneet heille, että ei kannata. Venäläishenkiset hallitsijat kasvattavat itselleen uskoisia alamaisia, jotka vaativat yhä enemmän palveluita englanniksi. He ovat jo alkaneet sivistyksestä. Ensin "voidaan tehdä myös englanniksi", mutta sitten, kuten Aalto-yliopistossa, "pakko tehdä vain englanniksi". Sama tulee koskemaan sotea, kirjastoja, kaavoitusta – koko julkista sektoria.
Tsaarin kaipuu
Näin he siis tekevät. Julkisen sektorin työntekijät kaikkialla – valtiolla, kunnissa, yliopistoissa – pakottavat suomalaisten kotimaata englanninkieliseksi. Tai ainakin näennäisenglanninkieliseksi.
Mutta miksi? Miksi itse suomen- ja ruotsinkieliset virkamiehet vieraannuttavat omaa kotimaataan itsestään?
Koska he kaipaavat tsaaria. 1800-luvun puolivälissä ruotsinkieliset virkamiehet auttoivat suurruhtinaskunnan kenraalikuvernöörejä kampailussa fennomaaneja vastaan. He pitivät suomen kielen asian ajavia, kuten Snellmania, hulluina häirikköinä, jotka piti sensuroida. Virkamiesten lojaalisuus oli tukevasti tsaarille ja Pietarille. Siellä jossain syvällä sisämaassa asui rahvas, joka ei osannut hallita itseään. Niinpä sitä piti hallita ylhäältä.
Onneksi asiat muuttuivat ja suomenkielinen kansa nosti oman kielensä oikeutettuun paikkaan, valtiolliseksi kieleksi, jolla nykyään tehdään taidetta, tiedettä, tutkimusta, jolla on kirjoitettu lukemattomia kirjoja ja lauluja.
Mutta virkamiehet kaipaavat edelleen tsaaria. Niinpä he ovat löytäneet sellaisen merten takaa, Englannista ja Amerikasta. Tsaari on nimeltään "kansainvälistyminen", tai ehkä puhtaasti "englanti". Jos 1800-luvulla ruotsinkieliset virkamiehet halveksivat suomenkielistä rahvasta, nyt suomen- ja ruotsinkieliset virkamiehet pitää rahvasta tyhmänä, kun se ei osaa "kansainvälistyä" riittävän nopeasti.
Sikäli kun ei osaa. Valitettavasti kantasuomalaiset menevät toistaiseksi täysillä mukana tähän höttökansainvälistymiseen, jonka päämäärä on suomen ja ruotsin kielten häivyttäminen tästä maasta.
Minua harmittaa. Te kantasuomalaiset, vanhempanne ja isovanhempanne ovat rakentaneet huikean suomen- ja ruotsinkielisen sivistysmaan, jossa kansalliskielet ovat kukoistaneet. Te ette ole sama kuin valtionne. Nyt valtio ajaa eri etua kuin te, kuin me, jotka haluamme Suomea pysyvän suomenkielisenä.
Kantasuomalaiset siis käyttäytyvät edelleen kuin tsaarin alamaiset, jotka eivät kyseenalaista saati haasta hallitsijoitaan.
Mutta kannattaisi. Tämä on suomalaisten maa, jossa pitää olla valtio, joka ajaa vain kansallisten kielten asiaa. Se ei tarkoita, että tänne ihmiset eivät voisi tulla muualta. Se ei tarkoita, että suomalaiset olisivat nurkkakuntaisia tai suljettuja. Suomi on avoin ja kansainvälinen. Uskon, että se pysyy sellaisena, kun me vaadimme valtiolta pysymistä ydintehtävissään.
Kyseenalaista, haasta, kapinoi. Sellainen Suomen valtio, joka kääntää tätä maata englanninkieliseksi, tarpeettomasti ja ilman poliittisia päätöksiä, ei ansaitse sokeaa ja nöyrää tottelemista.
Muuten Arwidssonin sanat, "venäläisiksi emme tahdo tulla", ovat valuneet hiekkaan. Nimittäin jos emme haasta nykyistä menoa, todistamme, että olemme venäläisiä, siis tsaarin alamaisia, emmekä tahdo muiksi tulla.
Miten sanot nämä sanat englanniksi: työelämä, kokonaisuus, ottaa käyttöön, monipuolinen, uudistaa? Eivät ole helpoimmasta päästä, vai mitä? Lataa ilmainen pikaoppaani ja lue natiivin vinkit ja neuvot näiden hankalien sanojen kääntämisestä englanniksi!
Edustatko pörssiyhtiötä? Haluatko välttyä tällaiselta huonolta englannilta, vaikkapa tulevassa osavuosikatsauksessa Q1 2025? Osta suomi-englanti-käännös täysin digitaalisesti Pörssiyhtiön englantiverkkokaupasta! Kaikki hinnat ja toimitusaikoja ovat kiinteitä ja tiedossa ennakkoon.
Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Napsauta tästä ja tilaa uudet julkaisut suoraan sähköpostiisi.
Tottahan tämä on. Suomalaiset vain tuskin haluavat tästä kuulla, kun ovat aina tukevasti oikeassa ja senhän näkee taloutemme tuloksistakin.
Työskentelen isossa yrityksessä jossa liki 2000 palkattua työntekijää. Toimintasektorimme on pääasiassa Ruotsi/Viro suuntautunut, myös muut Eu-maat.
Konserni on vaihtamassa englantiin työntekijöiden riittävyyden takaamiseksi mutta asiakaspalvelutasolla ohjeistetaan käyttämään ensisijaisesti suomea ja ruotsia eikä pidä tehdä oletuksia asiakkaan kielestä ulkonäön perusteella. Asiakas sitten määrittää millä kielellä edetään.
Konsernissa on, siis, päätetty tuo typerä englannistaminen. Nyt tilanne on se, että kaikki informaatio hlökunnalle tulee suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja toisinaan myös viroksi koska meillä työskentelee myös virolaisia! Niin pieni kansa ja me alistumme Vironkin edessä.
Hävettää. Kumarramme joka hemmetin suuntaan.
Aalto on tässä suhteessa varmaan yliopistoista surkein, mutta kyllä muissakin yliopistoissa osataan. Omassa yliopistossani tohtoriohjelman tärkeätkin viestit lähetettiin usein vain englanniksi, vaikka joskus oli viitsitty pistää mukaan myös suomenkielinen versio. Annoin asiasta palautetta useaaan kertaan, mutta asenne oli, että ulkomaalaisia tohtoriopiskelijoita on niin paljon, että pitää viestiä englanniksi, eikä aika ja raha riitä viestien kääntämiseen suomeksi. Huom. kääntämiseen suomeksi! Näin minulle väitti nimensä perusteella suomenkielinen tiedekunnan työntekijä. Mitäpä jos olisi kirjoitettu viesti alunperinkin suomeksi ja liitetty mukaan englanninkielinen tiivistelmä? Englannintaitoni ei ole kovin kaksinen, mutta riitti kuitenkin kertomaan, että eivät ne tohtoriohjelman viestit kovin hyvää englantia olleet. Suomenkielinen toki ymmärsi, kun suomi paistoi läpi.
Olemme hiljainen kansa suomeksikin. Vieraalla kielellä vaiennamme itseämme lisää. Vaikeneminen on kultaa, puhuminen hopeaa?
Samaa mieltä. Me kaikki teemme muualta tulleille liian helpoksi pärjätä englannilla puhumalla aina heti englantia.
Suomalainen ajattelee: ”jos en puhu englantia, joku voi vielä luulla, etten osaa”.
Reippaasti vaan pitäisi puhua suomea ja näin opettaa. Ja samalla auttaa.