Suomalaiset pörssiyhtiöt perseilevät englanniksi
- Ian Mac Eochagáin
- 13. maalisk.
- 4 min käytetty lukemiseen
Edes perusasioita, kuten englannin oikeinkirjoitusta, ei jakseta tarkistaa. Kyseessähän on vain ulkoinen viestintä.
VAROITUS!
TEKSTI KIRJOITETTU KÖKKÖSUOMELLA EIKÄ SITÄ OLE TARKASTANUT SUOMEN KIELEN AMMATTILAINEN.
LUKEMINEN JATKUU LUKIJAN OMALLA VASTUULLA!
Hei taas, rakkaat lukijat. Pitkästä aikaa. Tiedän, että olen ollut hyvin hiljainen tänä vuonna. Anteeksi siitä. Olen rakentanut (tai rakennuttanut, kun joku muu on rakentanut) uuden verkkokaupan, www.porssienglanti.fi, jota olen myös markkinoinut hiljaa täällä pinnan alla.
Sen yhteydessä olen tutkinut suomalaisten pörssiyhtiöiden englanninkielisiä tilinpäätöstiedotteita ja vuosikertomuksia. Nyt on niiden aika, helmi-maaliskuussa.
Kun rupesin lukemaan näitä tulosjulkistuksia tarkalla silmällä, odotin löytäväni eniten englannin virheitä finglish-klassikoiden saralta – ”take into use”, ”clearly”, ”especially” (lisää niistä linkkien takana). Kyllä tällaisia virheitä suomalaiset pörssiyhtiöt raporteissaan tekevät. Mutta ennen kuin päästään korjaamaan niitä, olisi hyvä saada edes perusasiat kuntoon. Niitä on kaksi. Moni suomalainen pörssiyhtiö munaa ne. Munaa niin pahasti, että homma vaikuttaa perseilyltä.
Nämä perusasiat ovat sanojen oikeinkirjoitus ja britti- ja amerikanenglannin yhdenmukaisuus.
F7-painikkeen painaminen ei maksa mitään
Kun aloin tutustua suomalaisten pörssiyhtiöiden tulosjulkistuksiin, luin ne ensin PDF:nä ja kirjoitin ylös havaitsemani virheet. Mutta vasta kun muunsin PDF:t Wordeiksi ja kävin raportit kokonaan läpi Wordin Kirjoitusavustajan kanssa, sain täydellisen kuvan englannin tasosta. Ei perhana: ei miljoonia vaihtavissa pörssiyhtiöissä jakseta edes painaa F7-nappulaa!
Nämä oikeinkirjoitusvirheet olen löytänyt pörssiyhtiöiden tilinpäätöstiedotteista ja vuosikertomuksista:
PÖRSSIYHTIÖN VERSIO | OIKEIN |
activites | activities |
agrements | agreements |
aqcuisition | acquisition |
aquired | acquired |
cheked | checked |
comprized | comprised |
consided | considered |
contigency | contingency |
continuosly | continuously |
empolyee | employee |
excersised | exercised |
execptions | exceptions |
familiy | family |
governnace | governance |
guidances | guidance |
incentve | incentive |
lendingt | lending |
liabilties | liabilities |
lindicator | indicator |
minimun | minimum |
outsandaing | outstanding |
partnet | partner |
pland | plant |
prioritizies | prioritizes |
prodiction | production |
qearing | gearing |
remunarations | remunerations |
retrosepective | retrospective |
reveived | received |
stipuated | stipulated |
strenghtened | strengthened |
substancial | substantial |
technolgy | technology |
withdrawed | withdrew |
Aika ällistyttävä lista, eikö ole? Jotkut ovat ilmiselviä lyöntivirheitä, kuten ”lendingt” ja ”liabilties”. Mutta jotkut vaikuttavat ihan tahallisilta. Joku ajattelee, että ”withdraw”-verbin mennyt ajan muoto on ”withdrawed”, mutta se on ”withdrew”. On toki aina hienoa leikkiä kielellä! Mutta leikkiä voi muualla kuin miljoonayhtiön tulosjulkistuksessa.
Erityisen kiinnostava oli muoto ”comprized”, joka esiintyi peräti seitsemän kertaa erään pörssiyhtiön vuosikertomuksessa. Tällaista sanaa ei ole olemassa englanniksi. Verbi kirjoitetaan näin: ”comprise”. Ehkä kirjoittaja ajatteli, että ”comprise” on brittiversio, joka pitää amerikkalaistaa. Huvittavaa hyperkorrektiutta, jos näin.
Tulosjulkistukset käyvät monen tarkistuskierroksen läpi. Lopuksi toimitusjohtaja ja hallitus hyväksyvät ne. Miksi kukaan ei edes suorita perusoikeinkirjoitustarkastusta ennen sitä?
Epäjohdonmukaisuus on itsessään virhe
Pörssiyhtiöissä ei nähtävästi osata päättää, kumpaa kielivarianttia halutaan noudattaa: britti- vai amerikanenglantia.
Ensin nopea tietoisku. Näytän, mitkä muodot ovat oikein missäkin kirjoitusstandardissa:
englanti (Yhdistynyt kuningaskunta) | englanti (Yhdysvallat) |
labour, behaviour, favour | labor, behavior, favor |
centre | center |
organize, organise (1) | organize |
analyse | analyze |
totalled, equalled, levelled | totaled, equaled, leveled (2) |
per cent | percent |
fulfil, fulfilment | fulfill, fulfillment |
skilful | skillful |
instalment | installment |
programme (3) | program |
program (4) | program |
Lista ei ole kattava!
Huomautukset:
(1) -ize-muoto on perinteisempi Isossa-Britanniassa ja Irlannissa, mutta viime vuosikymmenten aikana -ise-muoto on vallannut paljon tilaa. Oli aika, kun Oxfordin sanakirjoissa ei edes ollut vaihtoehtoa ”organise” vaan ainoa oikea muoto oli ”organize”. Edelleen Oxford ja jotkut muut kustantamot noudattavat tyyliä, jossa kaikki nämä latinasta tulleet verbit kirjoitetaan -ize (ja substantiivit vastaavasti -ization). On siis väärinkäsitys, että -ize-muoto olisi vain amerikkalainen. Ja huom.! Kreikkalaiset verbit kuten ”analyse” kirjoitetaan brittienglanniksi aina -yse eli S:llä, kun taas Amerikassa aina -yze eli Z:llä.
(2) Kaksois-L-muodot ”equalled” jne. ovat periaatteessa Amerikassa hyväksyttäviä, mutta hyvin marginaalisessa vähemmistössä. Aikakauslehti The New Yorker kirjoittaa aina tällaiset verbit kahdella L:llä.
(3) Merkityksessä ”ohjelma”.
(4) Merkityksessä ”tietokoneohjelmisto”.
Suomalaisissa pörssiyhtiöissä onnistutaan sekoittamaan nämä kaksi täydellisesti, jopa samalla sivulla.
Heittäisin lonkalta, että pörssiyhtiöissä suositaan jostain syystä jenkkimuotoja”percent” ja ”totaled” brittiasujen ”per cent” ja ”totalled” kustannuksella.
Sitten mitä tulee kysymykseen ”-ise vai -ize”, joka ei ole siis muodollisesti britti-/amerikanenglantikysymys, mieltymykset jakaantuvat. Tuntumani on, että yhtiöissä kirjoitetaan ”-ize”-muotoja alussa, koska tietokoneen oletuskieli on englanti (Yhdysvallat), jossa hyväksytään vain ”-ize”. Sitten myöhemmässä vaiheessa ruvetaan lisäämään sanoja tekstiin, ehkä kun kirjoitusavustaja on pois päältä tai jotain, jolloin mennään kouluenglannin mukaan ja kirjoitetaan ”-ise”. Täyttä sillisalaattia joka tapauksessa.
Kukaan suomalaisissa pörssiyhtiöissä ei näytä tietävän, että brittimuoto on ”instalment” yhdellä L:llä. ”Installment” näyttää ylivoimaiselta suosikilta.
”Program” ja ”programme”, merkityksessä ”ohjelma”, ei siis ”ohjelmisto”, sekoittavat ihmisten päitä (ymmärrettävästi). Ei ole harvinaista nähdä molemmat vierekkäin samalla sivulla. Näin ei ole oikein kummassakaan kielivariantissa.
Ja lopuksi – huipentuma!
On eräs sanahimmeli, joka kummittelee raportissa kuin raportissa. En tiedä, kuka on kirjoittanut sen ensin, mutta se on jäänyt kiertelemään vuosikertomuksesta toiseen alkuperäisessä epätäydellisyydessään. Tämä fraasi kiteyttää pörssiyhtiöiden epäjohdonmukaista englantia:
Due diligence policies on issues addressed by the fundamental International Labor Organisation
Yleensä tämä esiintyy hallinnoinnista tai vastuullisuudesta raportoivassa taulukossa, jonka otsikko on ”List of data points in cross-cutting and topical standards that derive from other EU legislation” (suom. ”Luettelo EU:n lainsäädännöstä johdetuista monialaisten ja aihekohtaisten standardien tietopisteistä”). Kerron tämän yksityiskohdan, koska aavistan vahvasti, että joskus joku on itse kääntänyt taulukon suomesta englantiin ja lähettänyt sen kiertämään. (Ehkä tiedät, kuka?)
Mikä on siis ongelma? ”International Labor Organisation” ei ole oikein missään englanninkielisessä maassa. Briteissä oikein olisi joko ”International Labour Organization” tai ”International Labour Organisation”. Amerikassa taas oikein olisi vain ”International Labor Organization”.
Mokata kaksi sanaa niin, että lopputulos on väärin kaikkialla – se vasta luovuutta vaatii.
(Jos muuten haluat välttyä tältä kohtalolta, maalaa koko asiakirjan teksti ja sitten aseta kieleksi joko englanti (Yhdistynyt kuningaskunta) tai englanti (Yhdysvallat). Mutta jos valitset brittienglannin, pidä mielessä, että sekä -ize- että -ise-muodot hyväksytään. Joudut päättämään, kummat haluat – ja muokkaamaan tekstiä vastaavasti. Siinä mielessä amerikanenglanti on helpompaa, kun sen kirjoitusavustaja niittää kaikki -ise-muodot.)
Perusasiat kuntoon, kiitos
Olen lievästi järkyttynyt. Tiesin, että suomalaisissa firmoissa suhtaudutaan usein lepsusti ulkoiseen viestintään englanniksi. Mutta en aavistanut, että ongelma on noin paha. Kuvittelin, että vuosikertomus on pörssiyhtiön tilaisuus näyttää sijoittajille, että kyseessä on vakavasti otettava firma, johon kannattaa laittaa rahaa.
Tällaisen ”perseilin itse ja säästin” -englannin rinnalla finglish-klassikot kuten ”take into use” vaikuttavat sivistyssanoilta.
Pörssiyhtiöissä olisi varaa parempaan.
Piditkö tästä blogikirjoituksesta? Napsauta tästä ja tilaa uudet julkaisut suoraan sähköpostiisi.
Hei Ian: Olisikohan tuo tekstisi otsikko kuitenkin yliampuva. Kirjoitusvirheistähän noissa näytteissä on kysymys. Ei huonosta käyttäytymisestä, johon p-verbi yleensä viittaa. Sinänsä tärkeitä havaintoja.
No onpa jälkeä. Pörssiyhtiöillä ei ehkä tähän resursseja😁
Kieli kehittyy ja suomalaiset ovat intoutuneet erityisesti kehittämään vuosikertomusenglantia. :)
Hyviä huomioita. Lisäisin, että ILOlla kansainvälisenä järjestönä on oma englanninkielinen nimiasunsa, joka löytyy mm. sen verkkosivuilta ja jota minusta pitäisi käyttää englanninkielisessä viestinnässä, oli se muuten mitä englantia tahansa.